Vihtijärvi

Vihtijärvi

Vihtijärvi

Järvi numeroina

Vihtijärvi on melko iso järvi Karjaanjoen vesistön pohjoisosassa. Sen pinta-ala on 324,82 ha ja rantaviivaa on kaikkiaan 16,24 kilometriä. Järven tilavuudeksi on laskettu 16 334 200 m3. Vihtijärvi kuuluu Uudenmaan ELY:n ympäristövastuualueeseen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Sillä on jopa virallinen järvinumerokin: 23.093.1.001, joka ilmaisee sen sijainnin: 23 = Päävesistö Karjaanjoki, 23.093 = Vihtijärven valuma-alue.
Vihtijärven korkeustaso on 86,5 m. Vuoden 1996 syvyysluotauksessa syvin kohta 14.8 metriä, löytyi järven pituussuunnassa melko keskeltä.


Karttaa voi tutkia osoitteessa https://www.jarviwiki.fi

Järven tila

Vihtijärvi on niukkaravinteinen, vähähumuksinen ja ekologiselta tilaltaan hyvä järvi. Järven virkistyskäyttöarvo on erittäin korkea; järven rannalla on runsaasti loma-asutusta ja SFC VihtiPark, joka on SF-Caravan Hyvinkään seutu ry:n ylläpitämä leirintäalue.
Hiljalleen järven päätyjen kasvillisuus on kuitenkin lisääntynyt ja se kertoo järven alkaneesta rehevöitymisestä; suurin kuormitus mitattiin viime vuoden tutkimuksissa Stenbackan ojasta Vihtijärven itäpäässä ja seuraavaksi suurin länsipään laskeutusaltaasta järveen laskevasta ojasta, myös Kalakosken oja toi veden mukana ravinteita järveen. Muiden laskuojien veden laatu oli hyvä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n tutkimus jatkuu ja siinä pyritään selvittämään millaisin toimenpitein järven kunto saadaan pysymään edelleen hyvänä; ”Hyvän laatuista järveä on helpompi hoitaa kuin huonolaatuista kunnostaa.”

Järven kalat

Vihtijärvestä voi verkoin saada harvinaista herkkua; isokokoista muikkua ! Varsinkin savustettuna herkullinen. Muita järvessä viihtyviä kaloja ovat ahven, ankerias, hauki, harjus, järvitaimen, karppi, kirjolohi, lahna, made, salakka, siika, suutari ja särki. Osa kalalajeista on järveen istutettuja, osa siellä luontaisesti viihtyviä. Kaikkia voi huoleti pyytää; Helsingin yliopiston tutkimuksessa kalojen elohopea pitoisuuksista ilmeni, ettei Vihtijärven kaloissa ole hälyttävän korkeita elohopeapitoisuuksia. Varsinkin nuoret kalat ovat erittäin terveellistä syötävää.
Eräs murheellinen tapaus järvellä sattui takavuosina; ennen niin runsas jokirapukanta sai jostain tappavan rapuruttotarnunnan; yhden talven aikana kaikki ravut kuolivat ja tauti levisi myös alajuoksun järviin ja jokiin. Tilalle istutettiin täplärapua, jonka tiedettiin kestävän rapuruttoa. Myöhemmin on havaittu että onkin niinpäin, että täplärapu toimii rapuruton kantajana siihen sairastumatta. Niinpä se julistettiin euroopan laajuisesti vieraslajiksi, jota saa pyytää, muttei myydä eikä enää istuttaa.

Järven lähtöoja

Vihtijärvi laskee Sorvarinojaa pitkin Lapooseen. Järven vedenpinnan korkeutta säätelee laskuojaan 1980-luvulla rakennettu säännöstelypato, jonka läheisyydessä on automaattinen vedenkorkeuden mittauslaite. Laitteen välittämää tietoa jokainen voi seurata netissä sivulla http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/23/l230931001x/wqfi.html . Sivulta löytyy myös huomattava määrä tietoa, ennusteita veden tulevista korkeuksista, lumen vaikutuksista ym:sta.
Sorvarinpato on herättänyt jo vuosia tunteita puolesta ja vastaan; sen laskuaukon korkeutta on useampaan otteeseen laittomasti nostettu tarkoituksena saada Vihtijärven pinta pysymään ympäristöviranomaisten määrittämää korkeamalla. Vastaavasti patoa on jouduttu toistamiseen korjaamaan ja lisäpatoja purkamaan, jotta järvi pysyisi määritetyssä korkeudessaan. Viranomaisten toiveena onkin, että padon annettaisiin rauhassa hoitaa tehtävänsä.

Lähteet:
www.järviwiki.fi,
Vihtijärven seudun järvien kalojen elohopeapitoisuus vuosina 2016-2017,Tommi Malinen, Helsingin yliopisto,Ekosysteemit ja ympäristö -tutkimusohjelma
Vihtijärven kuormitusselvitys, Sini Pöytäniemi, Juha-Pekka Vähä, Ekaterina Ikonen